Siirry sisältöön
Ota yhteyttä
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää

Syökö inflaatio tulosi?

Euroalueen inflaatio oli pari vuosikymmentä noin nollan ja neljän prosentin vaihteluvälissä, useimmiten noin kahdessa prosentissa. Tämän ajan kuluessa nähtiin myös muutama piikki alas, jolloin kuluttajahintojen vaihtelu painui deflaation puolelle eli hinnat faktisesti laskivat hieman. Tämä oli tärkeä vaikuttava tekijä laukaisemaan EKP:n osto-ohjelmat, joissa keskuspankilla oli tavoitteena tukea talouskasvua ja nostaa hintakehitys maltillisen inflaation puolelle, lähelle noin kahden prosentin hintavakaustavoitetta.
Erilaiset osto-ohjelmat ja rahallinen elvytys ovat sittemmin paisuttaneet EKP:n taseen noin 4000 miljardin euron tasoilta lähelle 9 000 miljardia euroa vastaten noin 80 %:ia euroalueen BKT:stä. Tämä on näkynyt myös inflaatiolukemissa, sillä kuluneet 12 kk viime vuoden kesästä ovat todellakin olleet historiasta rajusti poikkeavia. Oikeastaan kesälomien 2021 jälkeen inflaatio alkoi hiipiä todenteolla ylöspäin vuodessa ollaan noustu 1,9 %:in tasolta (kesäkuu 2021) aina 8,1 %:iin. Onkin todella mielenkiintoista nähdä mitä perjantaina 1.7. julkaistavat kesäkuun inflaatiotilastot kertovat tapahtuneesta kehityksestä.

Inflaation merkitys yritystoiminnassa ja kuluttajan kannalta

Kuinka inflaatio vaikuttaa yritystoiminnassa? Entä yksityisen kuluttajan kannalta? Onko korkea korkotaso pelkästään huono asia ? Mitä pitäisi huomioida? Luonnollisesti tärkeä lähtökohta ottaa näihin asioihin kantaa on tarkastella reaalikorkoja. Reaalikorko saadaan kun nimelliskorosta vähennetään inflaatio. Tällä hetkellä elämme siis negatiivisen reaalikoron aikaa. Käytännössä siis rahan arvo heikkenee nopeammin kuin mitä nimellinen korkotaso on. Tällaisessa ajanhetkessä suositaan velallisia ja rankaistaan tallettajia. Rahojen pitäminen pankkitilillä tarkoittaa, että talletuspotti menettää reaaliarvoaan. Eli sillä saa siis vuoden tai kahden päästä vähemmän tavaroita tai palveluita, sen ostovoima hiipuu. Samalla tavalla yksityisen palkansaajan reaalinen ostovoima vähenee kun palkankorotukset ovat useimmiten murto-osa inflaation verrattuna. Vain osa ostovoiman heikkenemisestä kompensoituu.

Mikä sitten on tulevaisuus inflaation osalta? Onko tämä väliaikainen ilmiö vaiko pysyvä olotila ? 

Kysymykseen ei kukaan tietenkään pysty varmuudella vastaamaan. Suosittelemme seuraamaan inflaatiotilastoja ja niiden tueksi esim. raaka-aineiden hintakehitystä ja talouskasvu ja kuluttajaluottamuslukuja. Keskuspankkien rahapolitiikka jatkunee kiristävänä ainakin ensi vuoteen, mutta tulevaisuuden sen jälkeen ratkaisee talouskasvun kehitys kiristyvässä rahapoliittisessa ympäristössä sekä velallisten maksukyky nousevien korkojen aikana. Voisi veikata, että paljon tullaan vielä näkemään.

”Kannattaa siis kaikissa tilanteissa pitää riskit hallussa ja toimintasuunnitelmat valmiina.”

– Hannu Penttinen, Operandi Oy