Finanssimarkkinoilla on nähty ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita” useaan otteeseen historian varrella. Tämä on peruslähtökohta, joka tuskin tulee muuttumaan. Tällä hetkellä elämme kuitenkin tilanteessa, jossa kaikki tuntuu olevan taas hyvin ja huolet hävinneet. Ovatko keskuspankit vihdoin keksineet ratkaisun alla oleviin ongelmiin Kreikan velkakriisistä Deutsche Bankiin ja USA:n alijäämistä kansallisiin rahoitusvajeisiin? Vai olemmeko ehkä mieluummin hukuttaneet kaikki ongelmat ylitsepursuavaan likviditeettiin, joka on johtanut omaisuusarvojen rajuihin nousuihin monesti jopa ilman fundamenttiperusteita?
Kun etsimme vastausta edellä mainittuihin kysymyksiin, tulee meidän huomioida yksi valtamediamme lähes täysin sivuuttama kriittisen tärkeä aihe ja kehityskulku, keskuspankkien kiihtyvä rahallinen elvytys. Keskuspankit ovat erilaisin keinoin elvyttäneet talouksia Atlantin molemmin puolin ja laajemminkin sitten 2000-luvun taitteen asuntomarkkinakuplan puhkeamisen. Suurelle yleisölle ovat ainakin jossain määrin tuttuja EKP:n bondiosto-ohjelmat, joiden alkuperäisenä impulssina oli taistelu deflaatiota vastaan. Tällä hetkellä niitä jatketaan, kuten myös rinnalla olevia lukuisia muitakin ohjelmia PEPP-ohjelmasta pankkien TLTRO-rahoitukseen. Sinällään itse ohjelmat eivät ole ensisijainen huolenaihe, mutta kun tarkastelemme EKP:n taseen kasvua etenkin viimeisen vuoden ajalta, on syytä tarkistaa pariinkin kertaan luvut sekä etenkin kulmakerroin. Noin vuoden kuluessa EKP:n tase on nimittäin kasvanut reilusta 4000 miljardista eurosta jo yli 7500 miljardiin euroon! Olemme saavuttaneet suunnilleen 70 % tason euroalueen BKT:sta. EKP ei ole kuitenkaan toiminut yksin, vaan keskuspankit ovat faktisesti painaneet riskilisät minimiin ja häivyttäneet kaikki huolet tulevasta aivan kohtuuttoman rajuun rahalliseen elvytykseen.
Käytännössä tämä on näkynyt osakemarkkinoiden konsistenttina porskuttamisena kohti yhä uusia all-time-high-tasoja, hintatason nousuna asuntomarkkinoilla, raaka-aineissa ja kuluttajahinnoissakin nyt alkuvuonna 2021. Selvitäänkö tästä kuivin jaloin ulos? Jos rahan painamista jatketaan, olemme nopeasti (hyper)inflaatiossa. Jos se taas keskeytetään, iskee finanssimarkkinoille paha krapula ihan yhtä varmasti kuin aurinko nousee idästä. Tästä nähtiin merkkejä, kun Fed ”taaperoi” eli kevensi tasetta väliaikaisesti 2018–2019. Noin 30 vuoden ammatillisella kokemuksella finanssiriskien hallinnasta sekä vielä pidemmällä markkinoiden seurannan taustalla katsottuna ei voi päätyä kuin siihen johtopäätökseen, että elämme ennennäkemättömässä kuplassa, jonka on pakko poksahtaa jossain kohti. Jälki voi olla melkoisen rumaa. Näin ollen onkin ensisijaisen tärkeää, että riskienhallinnan prosessit ovat kunnossa, sillä liikkeet voivat tämmöisessä tilanteessa olla todella nopeita ja suuria. Siinä vaiheessa on liian myöhäistä ruveta rakentamaan strategioita ja pohtimaan toimintavaihtoehtoja. Ne on laitettava kuntoon kun aurinko vielä paistaa markkinoilla ja kaikilla on kivaa!
Kirjoittaja
Hannu Penttinen
Rahoitusriskien hallinnan asiantuntija
Operandi Oy:n toimitusjohtaja