Keskuspankit ovat jatkaneet massiivista rahapoliittista elvytystään. EKP:n tase on kasvanut vuodentakaisesta reilusta 4000 miljardista eurosta jopa selvästi yli 7000 miljardiin euroon. Vastaava kehitys on nähty Fedin sekä mm. Englannin ja Japanin keskuspankkien taseissa. Massiivinen rahan määrän kasvattaminen on johtanut osakekurssien sekä raaka-ainehintojen voimakkaaseen nousuun.
Inflaatio eli hintojen yleinen nousu oli euroalueella alustavien tilastojen mukaan +0,9% tammikuussa 2021 (vuositasolla). Luku yllätti ja ylitti miltei tuplasti odotukset (+0,5%). Sitä ennen euroalueen inflaatio oli neljä kuukautta -0,3%, eli deflaatiossa. Helmikuun alustava inflaatiolukema julkaistaan 2.3., ja onkin erityisen mielenkiintoista nähdä miten hintakehitys tulee jatkumaan.
Talousnäkymät ovat parantuneet selvästi koronaromahduksen jälkeen. Mikäli tilanne normalisoituu edelleen ja kuluttajat haluavat/pääsevät kuluttamaan ”normaaliin” tapaan niin tämän pitäisi näkyä hintojen nousuna. Erityisen tärkeä inflaatiokehitystä jarruttava tekijä on se, että talouksissa ei ole tuotantokapeikkoja, vaan kapasiteettia on nyt paljon vapaana ja raha kiertää paljon liike- sekä keskuspankin välillä lainanannon sijaan.
Emme poissulje merkittävääkään hintojen nousua länsimaissa lähivuosien aikana. Mikäli näin tapahtuu seuraamukset rahoitusmarkkinoilla voivat olla rajuja. Ihan viime aikoina pitkät korot (valtiolainojen korot) ovat nousseet nopeasti sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Erityisesti Yhdysvalloissa missä 10-vuoden valtion obligaation tuotto on miltei tuplaantunut +1,3%:iin pohjatasoiltaan.
Pitkien korkojen nousu johtaa rahoituskustannusten nousuun. Korkoriskien hallinnan merkitys korostuukin entisestään lähivuosien aikana!
Kirjoittaja
Jan Holmberg
045 678 0509
jan.holmberg@operandi.fi
Operandi Oy, rahoitusriskien hallinnan rautainen ammattilainen. Tarjoamme puolueetonta ja riippumatonta sekä käytännönläheistä asiantuntemusta vuosikymmenten kokemuksella.