Mennyt vuosi on ollut monella tapaa historiallinen, myöskään ikäviltä tapahtumilta ei olla vältytty. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 tulee jäämään historiaan vakavan energiakriisin laukaisijana. Yksi vakava seuraus siitä oli inflaation merkittävä lisäkiihtyminen globaalisti ja varsinkin Euroopassa. Tähän keskuspankit ovat reagoineet kiristämällä rahapolitiikkaa nostamalla ohjauskorkoja. Euroopan keskuspankin osalta tahti on kiihtynyt syksyllä 2022 ja koronnostot tulevat vielä jatkumaan vuonna 2023.
Euroopan keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkoa +0,50 %:lla 15.12.2022 ilmoittaen samalla taseen supistamisesta maaliskuusta 2023 alkaen. Se mikä yllätti eniten, oli keskuspankin retoriikan selkeä tiukentuminen. Keskuspankki ja pääjohtaja eivät tällä kertaa olleet varovaisia kannanotoissaan, vaan koronnostojen ilmoitettiin hyvin selväsanaisesti jatkuvan alkuvuodesta 2023. Lausunnot ovat näkyneet kolmen kuukauden euribor-futuurin 12/2023 hinnassa, joka laski tasolle 96,70 ennustaen 3,30 %:n korkoa joulukuussa 2023 – alla graafi&selitys. 12 kuukauden euribor kipusi perjantaina 16.12. tasolle 2,99 % ja 3 kuukauden euribor 2,05 %:iin.
Yhdysvaltain keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkoa +0,50 %:lla viime viikon keskiviikkona (14.12.) tasolle 4,50 %. Yhdysvalloissa inflaatio on ollut laskussa neljä kuukautta peräkkäin, mikä on saanut markkinoita hinnoittelemaan hieman maltillisempaa koronnostotahtia alkuvuodelle 2023.
Uskomme, että euribor-korot jatkavat kipuamistaan ensi vuonna. Myös pitkä korko jatkanee nousuaan. Yhä useampi pankki ennustaa IMF:n ohella taantumaa euroalueelle ensi vuonna. Myös USA:n talouden odotetaan suistuvan miinuksen puolelle Q1:n aikana. Mikäli näin tapahtuisi, niin riskinä on stagflatorinen talousympäristö, missä talouskasvu taantuu ja inflaatio pysyy korkeana tai jopa pahimmassa tapauksessa kiihtyy. Alkuvuoden 2023 osalta onkin äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, onko käänne inflaatioluvuissa pidemmän kehityksen alku vaiko vain korjaus pidemmässä nousutrendissä.
