Korkotukilaina on pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä laina, jonka korosta valtio maksaa osan tiettyjen korkotaso- ja muiden ehtojen täyttyessä. Asuntojen käyttötarkoitusta ja asukasvalintaa säädellään tarkoin ja etusijalla ovat kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat. Korkotuettu asuntotuotanto on ollut tärkeässä roolissa Suomessa. Suomen n. 3,2 miljoonasta asunnosta lähes kolmasosa on rakennettu valtion arava- ja korkotukilainoilla. Vuonna 2021 aloitetusta n. 45 000 uudesta asunnosta n. 20 % oli ARA-asuntoja.
Korkotuen ehdot sisältävät tarkkaa sääntelyä liittyen toimijan yleishyödyllisyyteen, kohteen lainoitusosuuksiin sekä korkotuen pääomaosuuteen laina-ajan kuluessa. Lisäksi vuosien saatossa korkotuen taso on muuttunut moneen kertaan. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä korkotasoa, jonka ylittyessä lainanottaja saa kompensaatiota korkokuluihin.
Tällä hetkellä omavastuukorko on 1,7 prosenttia määräaikaisesti vuoden 2023 loppuun saakka. Tavoitteet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisestä edellyttävät, että toimijat kokevat pitkän korkotukilainan ehdot kannustaviksi ja tuotanto pysyy asumis-kustannuksiltaan kohtuullisena. Siksi hallitus antoi 27.10.2022 esityksen (HE 248/2022) eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. Esitys vietiin eduskuntaan, joka on hyväksynyt esityksen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä. Asia on tällä hetkellä valtioneuvostossa, jonka oletetaan saamamme tiedon mukaan käsittelevän asian maaliskuussa. Näyttää siis hyvin todennäköiseltä, että uusi lainsäädäntö saadaan voimaan 1.9.2023 alkaen.
Uusi korkotukimalli
Pitkässä, uudessa korkotukimallissa perusomavastuukorko asetetaan pysyvästi 2,3 prosenttiin. Muutos koskisi sekä vuokra- että asumisoikeustalolainoja sekä uudistuotantoon että perusparannuksiin myönnettäviä lainoja. Uudistuotantoa koskevissa pitkän korkotuen lainoissa korkotuen maksuaika pidennettäisiin koko laina-ajalle 30 vuodesta 40 vuoteen. Lisäksi korkotuen osuus alenisi ensimmäisen vuoden 90 prosentin lähtötasolta aikaisempaa vähemmän, 2,25 prosenttiyksiköllä vuodessa.
Perusparantamista varten hyväksytyn korkotukilainan osalta perusomavastuukoron ylittävän osuuden korkotukea nostettaisiin niin, että se nousisi ensimmäisenä vuonna 90 prosenttiin ja vähenisi vuosittain kolmella prosenttiyksiköllä.
Vaikutus asuntotuotantoon
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi, että korjauksiin varautuminen omakustannusvuokrissa olisi taas. Varautumisen kieltämisen on arvioitu vähentävän korkotukijärjestelmän houkuttelevuutta ja vaikeuttavan talojen korjaustoimintaa, joten tältä osin muutos parantaa riskienhallintaa ja hyvää taloussuunnittelua.
Omavastuukoron pysyvä alentaminen ja korkotuen maksuajan pidentäminen koskemaan koko laina-aikaa ovat myönteisiä uudistuksia.
Tässä haasteellisessa korkomarkkinaympäristössä korkotukilain uudistus on enemmän kuin tervetullut. Mikäli lakiuudistus vastoin odotuksia ei menisi läpi, niin kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen uhkaa näivettyä.