Rahoitusriskien hallinta on paljon muutakin kuin yksittäisiä päätöksiä siitä suojaudutaanko tietyiltä riskiosakokonaisuuksilta ja milloin se tehdään. Taustalla on useita tietoisia ja tiedostamattomiakin valintoja, jotka vievät yrityksen prosesseja valittuun suuntaan. Pahimmillaan päätökset tehdään kuitenkin kiireessä ilman, että nähdään metsää puilta. Riskienhallinnan prosessit asettavatkin useita käytännön haasteita ja niiden ratkaiseminen optimaalisella tavalla säästää kosolti aikaa ja rahaa.
Rahoitusriski on monesti välttämätön paha, jolle pitää tehdä ”jotain”. Käytännössä yksikään yritys ei tavoittele lisää rahoitusriskejä tuloslaskelmaansa tai taseeseen, vaan nämä riskit syntyvät esim. liiketoimintavalinnoista sekä myynti- ja ostokanavista, joissa kaikkia transaktioita ei pystytä tai kannata toteuttaa kotivaluutassa. Näiden riskien käsittely edellyttää tietoisuutta sekä toimivia prosesseja yllättävän monessa eri ulottuvuudessa. Blogisarjassa käydään näistä osa-alueista tärkeimmät läpi.
Valuuttariskin olemus sekä katelaskenta
Valuuttariski ilmenee useimmiten virtariskin (transaktioriski) ja taseriskin muodossa. Kolmas valuuttariskin muoto on hieman harvinaisempi ekonominen riski, jolla viitataan eri valuutta-alueella toimivien yritysten riippuvuuteen kilpailijan kotivaluutan arvon kehittymisestä.
Virtariski liittyy valuuttamääräisiin ostoihin ja myynteihin, taseriski valuuttamääräiseen lainaan tai omaisuuserään (esim. tytäryhtiö ulkomailla). Virtariskin suojaaminen ja siinä onnistuminen näkyy tuloslaskelmassa myyntikatteena ja rahoitustuottoina tai -kuluina, taseriskin suojaaminen tulee esille muuntoerojen sekä rahoitustuottojen ja -kulujen kautta.
Ennen kuin virtariski edes syntyy, joudutaan kuitenkin monesti antamaan tarjouksia, sitoutumaan sopimuksiin, hinnastoihin, volyymiennusteisiin, klausuuleihin jne. Aina ei tiedetä edes lähellekään kuinka paljon valuuttamääräistä volyymiä lopulta tullaan menemään läpi vuodessa. Lisäksi jako varmoihin ja ennustettuihin eriin hämärtää nettoposition laskentaa. Voidaan esim. erehtyä siinä, että tarjouskannasta lasketaan olettamia tulevista myyntivolyymeistä ja samoja lukuja sisältyy osittain molempiin. Tai sitten voidaan suojautua kaupoilta, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.
Näistä syistä johtuen on tärkeää, että perusta on kunnossa. Kaikki lähteekin liikkeelle katelaskennasta eli siitä miten valuuttamääräiset myynti- ja ostotarjoukset hinnoitellaan. Tässä kohden on ensinnäkin tärkeää käyttää termiinikurssihinnoittelua päivän kurssin sijaan ja huomioida rahavirran oletettu eräpäivä. Lisäksi tarvitaan tiettyjä sopimusteknisiä apuvälineitä, joilla varmistetaan, ettei kauppaa synny tilanteessa, jossa valuutta on mennyt rajusti väärään suuntaan ja syönyt valmiiksi kaupan katteen. Tätä varten voidaan käyttää valuuttaklausuuleita tai voidaan sopia, että tarjouksen hyväksymisen jälkeen lasketaan uusi valuuttamääräinen hinta, joka perustuu tiettyyn refenssiarvoon valuutalle, esim. Euroopan keskuspankin EKP:n kyseisen päivän fixing-kurssiiin. Näin toimittaessa valuuttariski syntyy vasta tarjoushyväksynnän hetkellä. Kaikkien näiden ja asiaa sivuavien muiden toimintamallien jalkautuksella on suuri merkitys, jotta yrityksestä lähtevät tarjoukset on hinnoiteltu oikein ja vieläpä niin, että niitä seurataan ja niistä syntyvät riskit suojataan yrityksen politiikan mukaisesti. Ei saa käydä vaikkapa niin, että laskutusvaluutta vaihtui matkan varrella ja positio oli suojattu toista valuuttaa vastaan.
Katelaskenta kertoo siis sen lähtötilanteen hinnan, jolla yritys saavuttaa tavoitellun katteen kaupalleen. Tämä on kuitenkin valitettavasti vain lähtötilanne, jonka jälkeen valuuttamarkkinat jatkuvasti uudelleenhinnoittelevat yrityksen valuuttamääräisiä tuottoja ja kuluja, vieläpä kellon ympäri. Ei siis ole mitenkään mahdollista olla kaiken aikaa täysin ajan tasalla siitä paljonko valuuttamääräiset erät ovat euroissa. Avuksi tarvitaan nettopositiolaskentaa, johon perehdytään blogisarjan seuraavassa osassa.
Kirjoittaja
Hannu Penttinen
Rahoitusriskien hallinnan asiantuntija
Operandi Oy:n toimitusjohtaja