Yrityksissä ja kuntasektorilla mietitään usein yksittäisiä päätöksiä lainojen kilpailutuksiin, nostoihin ja mahdollisiin suojauksiin liittyen. Mikä saaduista lainatarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin? Mikä olisi sopiva maturiteetti ja korkosidonnaisuus? Onko nyt oikea hetki lisätä kiinteän koron osuutta? Suojataanko vain nykyisiä lainoja vai pitäisikö miettiä myös tulevien investointitarpeiden rahoituksen korkoriskin ottamista mukaan tarkasteluun?
Kysymyksiä on monia. Oikean vastauksen löytäminen edellyttää hieman syvällisempää paneutumista siihen missä tilanteessa nyt ollaan ja mihin halutaan pyrkiä. Halutaan alkuun tietää ikään kuin lainasalkun ”GPS-sijainti”. Mikä on lainasalkun duraatio ja korkoherkkyys? Mihin viitekorkoihin lainat on sidottu? Miltä näyttää jälleenrahoitustarpeet? Miten asioita on hoidettu, kenen kanssa ja minkä periaatteiden mukaan? Voiko lainasalkun uudelleenjärjestelyllä saavuttaa selviä säästöjä? Kysymyksiä on monia, ja useammin näitä ei kokemuksemme mukaan pohdita riittävästi tai dokumentoida kirjalliseen muotoon.
Kuinka monta rakennusta Suomessa rakennetaan ilman rakennuslupaa? Ilman selkeitä suunnitelmia ja piirrustuksia? Ilman kustannuslaskelmia ja budjetteja? Lainasalkkuun liittyviä päätöksiä kuitenkin tehdään usein kiireessä ja mututuntuman pohjalta, valitettavasti. Jopa kymmenien miljoonien eurojen päätökset eivät perustu selkeään reittisuunnitelmaan siitä mikä lainasalkun tilanne on nyt ja mihin suuntaan sitä halutaan viedä. Tässä on mielestämme selkeä kehittämisen paikka.
Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ei voida varmuudella tietää pysyvätkö korot alhaalla vielä pitkäänkin vai onko edessä keskuspankkien rahanpainamisen ja kiihtyvän inflaation kautta selvästi korkeampi korkotaso lähivuosina. Isot muutokset tulevat usein yllätyksenä. Riskienhallinnan ensisijaisena tarkoituksena onkin kyky reagoida yllätyksiin ja erilaisiin skenaarioihin. Varmoja asioita on aika vähän – meidän kokemuksen mukaan hieman humoristisesti sanottuna vain verot ja kuolema!
Vuonna 2008 ei kukaan odottanut negatiivisia korkoja tulevaksi. Tänään ei juuri kukaan odota paluuta 5 prosentin korkotasoille tai jopa ylemmäksikin. Mekään emme sitä ennusta, mutta autamme asiakkaitamme varautumaan mahdollisiin skenaarioihin niin, ettei yksikään niistä tule yllätyksenä.
Ota yhteyttä, niin keskustellaan asiasta lisää!
Kirjoittaja
Hannu Penttinen
Rahoitusriskien hallinnan asiantuntija
Operandi Oy:n toimitusjohtaja
hannu.penttinen@operandi.fi